Meillä oli pitkään töissä sisäinen pikkutuhma vitsi. Siinä leikiteltiin vastauksellamme, jos asiakas pyytää meiltä hyviä ideoita. Jos haluaisimme pelata varman päälle, vastauksemme voisi olla jokaiselle asiakkaalle: ”Pannaan siihen tissit.” Miksi? Koska seksi myy. Vitsimme jatkui vielä näin: ”Ja jos se ei riitä, pannaan siihen vielä alle, että ilmaista kaljaa. Johan tulee väkeä.” Meille itselle tämä vitsi oli enemmänkin itseironista sarkasmia oman osaamisen monipuolisuudesta, kuin kannanottoa seksistisiin mainoksiin.

Tuo vitsi on jo aikansa kulunut, mutta edelleen silloin tällöin nousee pintaan pientä kuohua, kun kuluttajatuotteita ja vähäpukeisuutta on yhdistetty mainonnassa. Jokin aika sitten, moottoripyörätarvikeliike mainosti ajohanskoja kuvalla, jossa nuori nainen peitti rintansa ajohanskoilla verhotuilla käsillään. Varustelekan kampanja hanskanlämmittimistä asetettuina tisseille, piti sisällään uhkean naisen lisäksi ruipelon miehen, jolla vedottiin tasa-arvoon. Molemmat saivat huomiota sosiaalisessa ja julkisessa mediassa. Mediakirjoittelun johdosta voimme siis päätyä johtopäätökseen, että mainonta kannatti juuri parhaimmalla mahdollisella tavalla eli merkittävän huomioarvon saavuttamisessa.

Mutta onko oikeasti näin? Saavuttiko mainostaja loppupeleissä mahtavan mediavoiton? On totta, että kautta aikain seksin yhdistäminen tuotteisiin on ollut isossa roolissa. Katsokaapa vaikka YouTubesta virvoitusjuomamainoksia 90-luvulta. Huh huh, mitä kamaa? Mutta nyt aikakaudella, jolloin fitness on uusi porno ja some toimii ihmisvartalon palvonnan lihallisena temppelinä, jää tuote väistämättä kehän ulkopuolelle. Jos katsotaan mainontaa tuotteen brändin rakentamisen ja kehittämisen kannalta, ei seksistä ikävä kyllä useinkaan ole tuotteelle apua. Se ei lisää mielikuvaa laadukkaasta ja luotettavasta tuotteesta. Vai uskooko joku, että ne olivat erityiset HYVÄT ajohanskat? Luultavasti jopa missasimme viestin, että kyse oli ajohanskoista. Emme ainakaan muista, minkä merkkiset.

Jokaisen yrityksen tulisi nähdä oma tuotteensa tai palvelunsa brändinä, joka itsessään antaa käyttäjälleen lisäarvoa. Minun tuotteeni on parempi. Se on paras. Brändin kehittämistyön yhteydessä ei kannata hakea pikavoittoja. Brändi syntyy siinä rajapinnassa, joka yhdistää tuotteen ja kuluttajat. Arvo syntyy kuluttajan halusta valita juuri tämä brändi. On olemassa totta kai poikkeuksia, mutta yleisesti tissien ja tuotteen yhdistäminen ei vahvista brändin haluttavuusmielikuvaa. Se tuo huomiota kyllä, mutta ei anna brändille lisäarvoa.

Ja on tietenkin palveluita ja tuotteita, joihin seksillä myyminen sopii. Niitä alusvaatteita, tuoksuja, meikkejä, rantalomia, urheiluvaatteita ja niin edelleen, jotka edelleen on tarkoitettukin tuolle temmellyskentälle, jota vartaloksi kutsutaan. Niitä tuotteita, joiden mainonnassa vedotaan perusheterossa näkökulmassa miehen haluun ja naisen samaistumiseen. Silloin nouseekin mainonnan tekemisen ammattitaito kysymykseen. Erotiikkaa sisältävän laadukkaan mainonnan ja makaaberin mikävaintuote + tissit = palstatilaa –periaatteen välillä on ikävä kyllä Mariaanien haudan syvyinen kuilu.

Mikä sitten on hyvä ja mikä ei? No, mietithän oikeasti ensin, mitä pitkässä juoksussa haluat asiakkaiden tuotteestasi ajattelevan? Ja jos siitä huolimatta koet, että erotiikka ja tuotteesi sopivat hyvin yhteen, niin olethan ystävällinen ja toteutat sen kampanjan ihan pirun tyylillä. Please?

No, mikäs sitten tuo otsikossa oleva ampiaispesä on? Niinpä! Saako tästä puhua vai Sohaisinko?